#13 Kiinniottokoneisto – 1/2

Sotakone-luvussa tavatut Dumezilin teesit kertauksena:

• 1) suvereenilla on kaksi päätä

• A. maagikko-kuningas (kiinniotto, side, solmu, verkko – Odin, Uranus)
• B. juristi-pappi-kuningas (sopimukset, kauppakirjat – Tyr, Zeus)
• valtiokoneisto elää siis kaksinaisessa rytmissä: yksisilmäiset miehet lähettävät silmästään merkkejä jotka ottavat kiinni, yksikätiset miehet kohottavat kätensä oikeuden ja teknologian elementtinä

2) sotafunktio on suvereenin ulkopuolella ja eroaa yhtä lailla suvereenin molemmista päistä

• valtio käy sotaa, mutta ottamalla kiinni sotakoneen
• maagikko lähettää taisteluun kiinniotettuja sotureita tai ilmestyy taisteluun heittämään verkon taistelijoiden ylle ja pysäyttämään aseiden käytön
• juristi-pappi alistaa sotakoneen poliittisiin tarkoituksiin
• soturi on ulkoinen suhteessa suvereeniin, hän on kaksinainen petturi ja pyrkii eroon valtion merkeistä ja työkaluista

myytti zombista eli elävästä kuolleesta on työmyytti, ei sotamyytti

sotakone näyttää ilmenevän aina valtiokoneiston kahden navan välissä, mutta tässä ei ole mitään kausaalisuhteita

• 1) sotakone ei selitä mitään: se on aina joko valtion ulkopuolella ja sitä vastaan tai sen sisällä kiinniotettuna
• 2) valtion täytyy olla yhtenäinen kompositiossaan ja sillä täytyy olla molemmat navat
• 3) valtion olemus tai ykseys on “maaginen kiinniotto” – maaginen, koska selitykset valtion synnystä ovat aina tautologisia, valtio vaikuttaa aina ilmestyvän maailmaan yhdellä iskulla ja täysin muotoutuneena

yksityisomaisuus edellyttää valtion julkisen omaisuuden ja raha edellyttää verotuksen

Mainokset

#10 Tulemiset

10.  1730: Becoming-intense, becoming-animal, becoming-inperceptible

onko jaottelu ihmisten/eläinten välillä hedelmällinen?

miten mies/nais-jakoa käytetään? miksi?

• toiseksi tuleminen, joka ei ole pelkkää matkimista tai samankaltaisuutta
• jo darwinilla sukulaisuus ja samankaltaisuus ovat erillisiä. yhtä läheisissä sukulaisryhmissä voi olla hyvin suuria eron asteita
• luonnonhistoriassa kaksi tapaa määrittää eläinten väliset suhteet: sarja (a muistuttaa b, b muistuttaa c) ja rakenne (a ja b suhde on kuin c:n ja d:n)
• ajatukset eivät kuole. ne voivat saavuttaa tieteellisen statuksen ja kadottaa sen tai vaihtaa toiseen tieteeseen. mutta kerran käyttökelpoinen ajatus on aina käyttökelpoinen.
• on siirrytty sarjoista rakenteeseen, jos tutkitaan vaikka naisen ja sotilaan yhteyttä, ei etsitä mitään sarjaa joka sitoisi ne yhteen vaan käytetään analogiaa.
• mutta d&g uskovat, että on olemassa erityisiä toiseksi-tulemisia, jotka koskevat niin eläimiä kuin ihmisiäkin
• voisivatko ilmiöt olla ”palautumattomia dynamismeja, jotka piirtävät paon viivoja”? uhrin ja sarjan sekä toteemin ja rakenteen ohella kolmas muoto: velho ja tuleminen

12: Tutkielma nomadologiasta – sotakone

• 1 sotakone ei ole osa valtiota
• sotakone ei kuulu valtioon. joko valtion väkivalta ei kulje armeijan kautta (poliisi, taistelujen estäminen..) tai sitten sillä on juridisesti säädelty armeija. sotakone tulee muualta. (352)
• shakki on valtion peli. nappulat ovat koodattuja, tila on uurteinen, liikeradat säädeltyjä, nappulat pysyvät sinä mitä ovat, niiden yhteinen voima näyttäytyy pelaajassa. go on nomadinen peli, sota ilman taistelulinjoja, nappulat nimettömiä.
• go: nomos, shakki: polis
• nietzsche: ”he saapuvat kuin kohtalo, vailla järkeä, harkintaa tai tekosyytä

#6 Miten valmistaa elimetön ruumis?

• se on olemassa joka tapauksessa. ilman sitä ei voi haluta
• se on raja, jota lähestytään, sitä ei voi saavuttaa
• artaud julistaa sodan elimille. hypokondria, paranoidi ruumis, skitsoruumis, huumattu ruumis, masokistinen ruumis
• eikö ole sallittua kyllästyä näkemään silmillään, syömään suullaan jne? miksei hylätä elimien tehtäviä, kokeilla tulkitsemisen sijaan (vrt. psykoanalyysi)
• masokistin fantasian kuvaus ruumiin kurittamisesta. kyse ei ole fantasiasta vaan ohjelmasta. olennainen ero on psykoanalyysin (fantasian tulkitseminen) ja antipsykiatrian (ohjelmallinen kokeilu) välillä
• masokistin elimettömällä ruumiilla voivat asua enää kivun aallot, intensiteetit. masokisti etsii elimetöntä ruumista, jonka kipu voi täyttää
• epäonnistuminen on sitä, että mikään ei liiku eikä mikään kierrä. analyysilla on selvitettävä, mikä liikkuu ja mikä ei, ja miksi
• ruumis on vain sarja venttiilejä, lukkoja, portteja, sulkuja, yhteysaluksia

#1 Johdanto: rihmasto

• subjektin nimeäminen kirjan tekijäksi on sama kuin selittäisi geologiset liikkeet hyväntahtoisella jumalalla
• kirjassa, kuten kaikissa asioissa, on niveltymisen, segmentoitumisen, stratojen ja alueellistumisen viivoja  – mutta myös paon, deterritorialisaation liikkeen ja destratifikoitumisen viivoja
  • viivat kuin vektoreita kolmiulotteisessa tilassa, viivoja, jotka kuljettavat eri suuntiin, pois jostain ja jotain kohti. voimien liike.
• viivat ja mitattavissa olevat nopeudet muodostavat sommitelman
• ei ole mitään eroa sen välillä, mistä kirja puhuu ja miten se on tehty
• ei kysytä mitä kirja tarkoittaa, vaan minkä kanssa se toimii (ja tätä meidän varmaankin pitää tehdä myös kirjaa lukiessa)

Lukupiiristä yleisesti

Monella on tarve lukea Deleuzen ja Guattarin Tuhatta tasankoa. Kirjasta puhutaan kaikkialla kuin Marxin Pääomasta. Tasankoteos toimi mallina Negrin ja Hardtin kuuluisalle Imperiumille. Akateemisen D&G-teollisuuden tuottamasta tauhkasta huolimatta Tuhannen tasangon käsitteet tuntuvat käyttökelpoisilta kapitalismin, liikkeiden ja oman elämän analyysissa. Kirjan lukeminen on myös terapeuttinen kokemus, välitöntä self-helpiä.

Sisällys suomeksi:

1. Johdanto: Rihmasto
2. 1914 – Susi vai monta sutta?
3. 10 000 eKr. – Moraalin geologia
4. 20. marraskuuta 1923 – Kielitieteen postulaatteja
5. 587 eKr. – Eräistä merkkijärjestelmistä
6. 28. marraskuuta 1947 – Kuinka tehdä itsestään elimetön ruumis?
7. Vuosi nolla – Kasvoisuus
8. 1874 – Kolme novellia eli “Mitä tapahtui?”
9. 1933 – Mikropolitiikka ja segmentaarisuus
10. 1730 – Intensiiviseksi-tuleminen, eläimeksi-tuleminen, havaitsemattomaksi-tuleminen
11. 1837 – Kertosäkeestä
12. 1227 – Tutkielma nomadologiasta: Sotakone
13. 7000 eKr. – Kiinniottokoneisto
14. 1440 – Sileä ja uurteinen
15. Lopuksi: Konkreettisia sääntöjä ja abstrakteja koneita

Aloitimme Helsingissä sekalaisella joukolla sotakone-tasangosta (#12), luimme elimettömän ruumiin (#6) elokuussa ja kertosäkeen (#11) syyskuussa. Viimeksi luettiin johdanto eli rihmasto (#1). Seuraavaksi luetaan tasanko 10 eli tulemiset, alusta kohtaan ”memories of a haecceity”. Tapaaminen torstaina 15.9. Rytmissä klo 16.

Tämä blogi on kaikille kiinnostuneille avoin ja tarkoitettu muistiinpanojen, kommentaarien & ideoiden merkitsemiseen. Myös lukupiiriin voi hypätä mukaan milloin vaan, Tuhat tasankoa on sen verran joustava rykelmä, että se toimii mistä tahansa kohdasta aloitettuna.